"Yksi ihmisen epäonnistuneimmista päätöksistä on valita itselleen taiteilijan ura ja yrittää ansaita sillä elantonsa. Jokaisessa sukupolvessa on vain kourallinen sellaisia ihmisiä, joiden sanoja kannattaa kuunnella ja joiden teokset ovat huomion arvoisia. Nämä harvat tulevat puhumaan, laulamaan ja maalaamaan sen hetken kysynnästä välittämättä; he mieluummin nökevät nälkää kuin lopettavat laulamisensa, ja vaikket haluaisi edes kuunnella heitä, annat kuitenkin lantin auttaaksesi heitä pysymään hengissä. Mutta ihmiset, jotka ryhtyvät taiteilijoiksi ansaitakseen siten elantonsa, pitävät itseään jalompina ja parempina kuin muut, vaikka todellisuudessa he ovat vain tavallisia kerjäläisiä."
Taiteilijan rinnastaminen "tavalliseen" kerjäläiseen voi tuntua loukkaavalta. Taiteilijan työstä kun ei varsinaista palkkaa makseta ja monet taiteella itsensä "elättävät" nauttivat käytännössä valtion saatavia. Apurahoilla ja stipendeillä pärjää varmasti tovin matkaa, mutta jossain vaiheessa nekin eväät on syöty. Suurin osa taidealan väestä joutuu hakemaan elantonsa muualta, ja ainakin itse näen siinä paljon hyvää: sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen saattaa olla helpompaa, päivärytmi pysyy säännöllisempänä, elämään tulee vaihtelua ja lopun viimeksi palkkatyö/yrittäjyys on myös oman panoksen antamista yhteiskunnan käyttöön rahan muodossa. Lisäksi näen, että taide, jolla ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ympäröivään maailmaan ja josta ei heijastu ihmisten välinen vuorovaikutus, ei myöskään puhuttele.
Vaikken pidä itseäni minään taiteilijana (ainakaan vielä) olen omalla kohdallani elänyt todeksi sitä, että jopa maamme pääkaupungissa voi elää kohtuullista elämää tekemällä vähemmän töitä ja panostamalla vapaa-aikaansa. Moni asia elämässä on lopun viimein vain järjestely- ja asennekysymys. Omia luovia projekteja työstäessäni olen myös havainnut tehokkuuden (tuntuu jotenkin epäilyttävältä käyttää tuota termiä taiteen yhteydessä...) lisääntyvän ajan ollessa kortilla. Ruskinia edelleen lainaten:
"It is not how much one makes but to what purpose one spends."
