Viha ja Rakkaus

Vai onko viha, rakkaus kaks suurta
puun yhden haaraa, samaa alkujuurta?
Samaako laineilla on päivän kilo
ja synkkä pimeys syysöisen taivaan?
Samasta lähteestäkö suru, ilo?
Yks onneen nousee, toinen vaipuu vaivaan,
ken viinin juo, ken kivun keisoliemen,
mut ilon maljassa on murheen pisar,
kukassa onnen piilee tuskan siemen
ja kuolo elämän lie kaksoissisar...

-Kaarlo Sarkia

Taideteoista

Nautiskelin tänään kauan kaivatusta rötväysajasta Taikin kirjastossa ja löysin viime vuonna ilmestyneestä Teatterikorkea-lehdestä tällaisen Laura Collianderin ajatuksen taiteesta:

"Taide on tekoja, joilla on esteettinen ja uutta luova olemus, sekä ainutlaatuinen yhteys tekijäänsä. Kukaan muu ei olisi voinut tehdä sitä taidetta kuin tämä yksi ihminen, omalla tavallaan, omalla sisällöllään ja omilla tavoitteillaan. Jokainen uutta luova oman havainnon esitys on taideteko."

Eikö tämä jos mikä kannusta yrittämään taidetekoa siitäkin huolimatta, että se saattaa epäonnistua, joutua kritiikin kohteeksi tai tallautua valovoimaisempien ilmaisuiden jalkoihin? Minusta kyllä.

Ikkunoiden avaaminen

"Piirrä neliön muotoiseen huoneeseen pohjapiirros ja ikkuna jokaiselle seinälle. Anna ikkunoille ilmansuunnat. Kirjoita itäisen, auringonnousun suuntaan aukeavan ikkunan suuntaan avautuvan ikkunan kohdalle kolme asiaa, jotka ovat juuri tulossa elämääsi. Kirjoita auringonlaskun suuntaan avautuvan läntisen ikkunan alle kolme sanaa, jotka ovat juuri päättymässä. Kirjoita pohjoisikkunan kohdalle kolme asiaa, jotka ovat vakaita ja ohjaavat sinua Pohjantähden tavoin. Kirjoita eteläikkunan alle kolme asiaa, jotka kutsuvat sinusta esiin välittömyyttä ja luovuutta - jotka avaavat sinut kuin etelän aurinko. Olet näin piirtänyt kuvan terveestä ihmismielestä. Se on puhdas tila, joka avautuu kaikkiin ilmansuuntiin esteettömästi, häiriöttömästi ja pelotta."

(Harjoitus on David Richon kirjasta Kuinka olla aikuinen ihmissuhteissa)