Emily Brontë -look

Päivitän hieman viimeaikaisia idiksiä. Helsinki Design Weekiltä tarttui mukaan tollaset sienikorvikset, jotka näkyy kuvassa luvattoman huonosti. Joku tokaisi, että näyttävät aivan joulukelloilta. No mutta lokakuuhan on kai virallisesti ensimmäinen joulunodotuskuukausi? Kuvan tirolilaispaita oli varsinainen jymylöytö UFF:n kahden euron päiviltä, jotka juuri vilahtivat ohi. Paita ei pääse tässä kuvassa mitenkään oikeuksiinsa, mutta kerrottakoon että siinä on söpöt pussihihat ja korkea vyötärölinja. Kauluksiinkin olen mieltynyt, vaikken yleensä syty muodissa olevista jutuista. Kävin juuri viikonloppuna Frida Marinassa Kalliossa vakoilemassa kaulusmalleja. Omat tekeleet saivat kummasti uutta pontta. :D En muuten yleensä harrasta tällaisia meikittömiä kuvia ja hiuksetkin vaihtoivat juuri väriä astetta tummemmaksi. Että se tästä Emily Brontë -lookista!

Helsinki Design Weekiltä löytyi myöskin tällaiset hieman lapselliset huulirasvarasiat eurolla. En harrasta yleensä juurikaan huulirasvoja, koska monet niistä ovat vesipohjaisia ja kuivattavat huulia entuudestaan. L´occitarelta olen löytänyt kivan neutraalin huulivoiteen, josta ei nyt tullut otettua kuvaa. Käytän myös toisinaan kookosöljyä ja kaakaovoita huulille. Ne voisi pakata vaikka näihin rasioihin, jos jaksan kaapia vanhat mömmöt veks.

Tekeillä on muuan takkiprojekti, josta lisää myöhemmin. Voi sisaret ja veljet, siitä tulee NIIN hieno!

Elämisen arvoinen elämä

Paina tämä sydämeesi, lapseni.

Niin  kauan kuin voit vähänkin ilahduttaa muita

ja tuoda lohtua heidän elämäänsä,

oma elämäsi on elämisen arvoista.

L.M.Montgomery päiväkirjassaan 24.9.1938

Vanha sielu popittelee

Kuuntelen usein aamuisin Muistojen bulevardia Ylen Ykköseltä. Tänä postmodernin hajanaisuuden aikakautena harvat asiat enää todella puhuttelevat, mutta onneksi meitä vanhoja runosieluja sentään vielä muistetaan silloin tällöin laadukkaalla radio-ohjelmalla. Muistojen bulevardi tuntuu olevan itselleni jotain elämää suurempaa, niin siirappiselta kuin se ehkä kuulostaakin. Pysyn vankasti siinä katsantokannassa, että sieluani riipivin musiikki on jo saateltu tähän maailmaan. Tulen tuskin koskaan näkemään fanittamiani nimiä elävänä. Armoton tosiasia on se, että olen syntynyt täysin väärälle vuosikymmenelle - ehkä vuosisadallekin - ja rakastan poimia vanhan musiikin virrasta naivismin kukkasia, kuten tämä seuraava. Meillä on vain tämä päivä, muusta emme tiedä eikä kai tarvitsekaan. Mutta unelmat - niitä kohti on mentävä!

I met a man who had a dream he had since he was twenty.
I met that man when he was eighty-one.
He said too many people just stand and wait up til the mornin',
Don't they know tomorrow never comes.

SINUSSA

Sinussa

ei ole oikeaa eikä väärää

vallanhalua eikä polvirukouksia

mutta vallankumousta ja vapaustaistelijaa

-niitä Sinussa on!

 

Sinussa

Kristus kättelee Buddhaa

ja Abu Nibal Randal Terrya

pastelli limittyy karmiininpunaiseen

ja intohimo viattomuuteen.

 

Sinussa

maailmankaikkeus väreilee

kuin perhosentoukan pinta

vaahteranlehdellä.

3D40

Seuraava tarvinnee hieman alustusta. Minulla on ollut nassikasta asti taipumus personifioida elotonta. Esineitä on tullut nimettyä vedenkeittimistä venäläisiin konvehtirasioihin. Seuraava runo on kunnianosoitus kämpälleni, johon minulla on muodostunut liiankin läheinen suhde. No, lukekaa lukekaa!!!

3D40

Tapasimme toukokuussa

ja rakastuimme päistikkaa, äkkiarvaamatta

minä mintunvihreisiin keittiön oviisi ja parvekkeen mustiin seiniin

sinä kai säälit nuorta metsästyksen näännyttämää naista

jonka suljit 30 neliön syleilyysi.

Olet ollut Macbethin ja Kuningas Learin näyttämö

ja nokisen noidan taikapata

olet ollut murheen Mekka ja pettymyksen Petroskoi

epätoivon Eden

Parvekkeellasi on syöty nokkossämpylöitä

ja odotettu elokuisessa yössä aurinkoisen nousua

lattioillasi olen perannut mustikoita ja lakkakääpiä

hiiskumattomassa hiljaisuudessa

ja polttanut laventelisuitsukkeita tuulikellon säestäessä

Koskaan emme ole näiden kahden vuoden aikana riidelleet

ja jos jompikumpi onkin sanonut poikkipuolisen sanan

olemme kuitanneet sen hyväntahtoisella hymähdyksellä

laskeneet kylvyn

ja kaataneet kristallilaseihin kuohuviiniä

Olet osannut iloita puolestani

kun nuori lempi on kujeillut sohvan nurkassa

rakettien paukkeessa

kun jokainen neliösenttimetri on täyttynyt kaipauksella

ja jälleennäkemisen riemulla

tai kun viime näkemästä oli ehtinyt kulua jo vuosi

Jouluna olen itkenyt kanssasi minttusuklaan nälkääni

ja lääkinnyt itseäni kahvikonjakilla

pääsiäisenä kartoitimme tähtikuviot

ja vastarannan majakkaluodot

juhannuksena kuulit minun kiivenneen katolle

ja ottaneen pihakeinussa päiväunet

Enemmän kuin kenenkään muun kanssa

olen maksanut yhteiselomme aikana vakuutusmaksuja,

sähkölaskuja ja kirjastosakkoja

vettä olen lorottanut enemmän kuin laki

ja omatunto sallii

Luotasi olen lähtenyt ja palannut taas

ja luoksesi olen aina uudelleen tuleva

sillä jokaisena päivänä olet kohdellut minua

kuin kreivitärtä

mistään en ole löytänyt ketään soveliaampaa

sinä olet minun

täällä levoton sydän on löytänyt kodin.