keskiviikko 1. elokuuta 2012

Jukkis


Jukka Kuoppamäki on ollut lapsesta asti yksi suomalaisista suosikeistani. Tämän kappaleen löysin viime jouluna ja tuntuu, että sen sanat ovat lunastaneet paikkansa elämässäni. Maailmassa olemme aina tietyllä tavalla orpoja ja yksin. "Kesä kerran kaiken kuivaa..." on kuitenkin lupaus jostain ihanasta - ehkä tuonpuoleista, ehkä tässä ajassa tapahtuvasta "valaistumisesta".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti